Tapahtumat.

Vammaissulkapallossa järjestetään erilasia tapahtumia, harjoitusleirejä sekä yhteistä yhdessäoloa. Viereinen kuva liittyy Kankaanpäässä Kankaanpään kuntoutuskeskuksessa pidettyyn harjoitusleiriin 28.-30.1.Osallistujia oli 10 pyörätuolinkäyttäjää ja ohjaajana toimi Kankaanpääläinen Tero Kallio. Kertomuksia ja tietoa tapahtumista löydät täältä puheenjohtajan palstalta. Lisäksi voit katsella vanhempia tapahtumia täältä arkistosta
 

 

 

Vammaissulkapallo tutuksi! VUOKATTI 21.–23.9.2012
Tule tutustumaan vammaissulkapalloon, fysioterapeutti /valmentaja Pekka Sarasjärven ja hänen avustajien johdolla Vuokattiin 21.–23.9.2012.Viikonloppu on suunnattu lajista kiinnostuneille, aikaisemmin pelanneille, seuroissa toimiville valmentaja/ohjaajille sekä henkilöille jotka työskentelevät ammattinsa puolesta liikuntavammaisten parissa (fysioterapeutit, liikunnanohjaajat jne.) Lue tästä kutsu! Lue tästä ohjelma!

 

Kankaanpään seudun juttu verkkosivuillaan, klikkaa sisään!

 

Kehonkielessä ei tarvita sanoja (Kankaanpään seutu 16.2.2012)

Hely Alhainen

Miten auervaarat hurmaavat naisia? Kuinka joku voi säädellä toisen tunnetiloja sanomatta sanaakaan? Vastaus kuuluu: kehonkieltä käyttäen. Näitä asioita valotti salintäyteiselle yleisölle näyttelijä Ismo Apell Pohjanlinnan koululla 10. helmikuuta. Apell luovutti esityspalkkionsa Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:n sulkapallojaostolle, joka oli tilaisuuden järjestäjä.

Tuo kaksituntinen oli hengästyttävän hauska yhden miehen show, raisu ilotulitus täynnä naurua, huumoria, jutunkerrontaa ja hienoja oivalluksia ihmisen käyttäytymisestä. Nainen flirttailee 60 eleellä, mies pärjää kuudella. Naiset ovat taitavia sanattoman viestinnän lukijoita, koska heille on myötäsyntyistä empatia, kiinnostus ihmiseen ja kyky kuunnella, ja se näkyy kehossa, ei pelkästään kasvoissa.

Mihin ihminen suuntaa katseensa, kuinka hän ottaa tilansa, istuu, seisoo ja kävelee, mihin hän kohdistaa huomionsa, millaiset ovat ääni ja puhetapa, kasvojen ilmeet, ryhti ja tuoksu – kaikki se on kehon viestintää. Tuoksu on parinmuodostuksessa tärkeämpi kuin moni aavistaakaan. Jos seurustelukokelaan ominaistuoksu, jota ei välttämättä edes tiedosta, ei miellytä, on tämä ihminen pian pois laskuista. Pitää löytää mielitietty, jolla on juuri se oikea tuoksu.

Sisäinen ääni opastaa

Viiden aistimme lisäksi meillä sanotaan olevan myös kuudes aisti, intuitio. Se kertoo silmänräpäyksessä, onko ihminen luotettava, voiko hänelle mennä juttelemaan, kuinka suuri reviiri hänellä on, uskallammeko lähestyä. Ensivaikutelma muodostuu välittömästi, ja sitä mielikuvaa on vaikea myöhemmin muuttaa. Ihminen tekee heti päätöksen, pitääkö toisesta vai ei, ärsyttääkö hänessä jokin vai ei.

Ismo Apell on luennoinut kaikkialla Suomessa. Onkohan Apellin kokemassa ilmiössä kyse eroista heimojen kesken vai kaupungin ja maaseudun välillä: ”Jos kysyn yleisöltä Helsingissä, että kuinka moni uskoo intuition olemassaoloon, salillisesta yksi nostaa kätensä, Itä-Suomessa puolet, mutta Kittilässä nousevat kaikkien kädet.”

Myötäilemällä pääsee porukkaan

Kehonkielellä saa vastapuolen tuntemaan ystävyyttä, samanlaisuutta ja tarpeen olla samaa mieltä. Sanattomalla viestinnällä luodaan tunne samaan hiileen puhaltamisesta. Sitä kanssakäyminen on parhaimmillaan. Myötäilemällä eleitä ja äänenkäyttöä kääntää toisen pään ja saa hänet puolelleen. Kumppanin puherytmin matkiminen auttaa vuorovaikutusta yllättävän paljon. Katso keskustelevan ryhmän käsien asentoja ja mihin jalkaterät osoittavat. Niistä on helppo nähdä, ketä kuunnellaan ja kenen mielipiteitä arvostetaan.

Joillakin ihmisillä on tapana täyttää koko huone äänellään ja levittää tavaroitaan joka puolelle. Henkilökohtainen reviiri on alue, jonka sisälle vieraan ei pidä tunkeutua, koska silloin kummallakin on epämukavaa. Reviirin rajat aistii nopeasti ja niitä tulee kunnioittaa. Koskettamisessa on hyväksi olla herkkävaistoinen, muuten syntyy väärinkäsityksiä eikä käpälöijän maine ole kovin imarteleva.

 

Alapuolella kuvia kehonkielikoulutus -tilaisuudesta sekä Vammaissulkapalloleiri/SULKISCUP III Kankaanpää 11-12.2.2012: Kuvissa Ismo Apell ja Tuomas Manni, kuvaajina Kari Alhainen ja Heikki Kihlström  (klikkaa isommaksi)

         

 

Sulkapalloilu: Kokeile ja innostu– pelikavereita on (Kankaanpään seutu 16.2.2012)

KANKAANPÄÄN SEUTU: Kuntoutuskeskus Kankaanpään upeissa puitteissa leireili viime viikonvaihteessa lähes 30 vammaissulkapalloilijaa ja siihen perehtynyttä ohjaajaa. Kilpailuosiosta innostui 16 ja monta muuta pääsi jo harkitsemaan kilpailu-uraa, kun harjoitukset toivat lisätuntumaa.

Näyttelijä Ismo Apellin esitys kehon kielestä veti leireilijät jo perjantaina uusiin ulottuvuuksiin. Vammaissulkapalloilussakin kehon kieli paljastaa, että tämä on mukavaa. Vammaisurheilun sulkapallojaoston kankaanpääläinen puheenjohtaja Jussi Pippuri muistuttaakin, että harrastus tuo kavereita. Sosiaalisuus kuorruttaa uuden aluevaltauksen vielä makeammaksi.

– Ismon kutkuttava parituntinen oli 4 000 euron tuki vammaisliikunnalle, ja lisäsysäys uudelle lajillemme, kiitteli tamperelainen Heikki Kihlström.

Illan tuotto tuli lyhentämättömänä vammaissulkapalloilun edistämiseen. Paikallisten yritysten ja yhteisöjen osallisuudesta jäi monelle jaettavaa. Osallistujia oli Pippurin mukaan Kajaanista Lappeenrantaan.

– Lappi on näköjään vielä valloittamatta, Pippuri suunnitteli jo yhteistyötä Vuokatin urheiluopiston kanssa.

Näyttelijä Ismo Apell tutustui lauantaina itsekin pyörätuolisulkapalloon. Pienten alkuvaikeuksien jälkeen sekin sujui luovalta ja kokeilunhaluiselta ihmiseltä. Lajista innostuneet uskovatkin, että vammaissulkapalloilun harrastajamäärät vielä moninkertaistuvat.

Marjo Keski-Heikkilä

 

Kutsu Sinulle...

Tule mukaan yhdessä meidän kanssamme tapahtumiin, joissa vammaissulkapallo on mukana esittäytymässä. Tehdään itsemme tutuiksi. Tapahtumat ovat tärkeitä meille erityisryhmille, joissa voimme rakentaa tulevaisuutta ja tarjota kokemuksia siitä, että maailmassa on edelleen tarjolla tahtoa ja elämisen edellytyksiä.  Yksikin kuntoutuva on kullan arvoinen.