Karhijärven parhaaksi

 

Kunnostus:

Klikkaa linkkejä:
Lavian kunnan ja yhdistyksien parannustoimet:

Kalaistutukset:

    Vesistöön on istutettu kuhaa sekä järvisiikaa..

Kalakanta:

    - Hauki.

    - Kuha.

    - Ahven.

    - Siika.

    - Lahna.

    - Särki.

    - Pasuri.

    - Salakka.

    - Kiiski.

    - Kuore.

Hallinto:

    - Kunta: Lavia
    - Maakunta: Satakunnan maakunta
    - ELY-keskus: Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
    - Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue

Vesistöalue:

    Karvianjoen vesistöalue:

    - Merkittäviä järviä: Karvianjärvi, Karhijärvi, Inhottujärvi, Isojärvi, Siikaisjärvi, Valkjärvi

    - Alue:
    3438 km2, peltoa n. 10%, järviä 5%

    - Vesien tila:
    välttävä-tyydyttävä

Linkkejä:

Karhijärvi sivu 2  sivu I sivu II  sivu III
 

Nykytila:
Karhijärvi on pintavesityypiltään matala runsashumuksinen järvi, jonka ekologinen tila on tyydyttävä. Järven vedessä on runsaasti typpeä ja fosforia. Järveä kuormittaa pääasiassa hajakuormitus Lavian jätevedenpuhdistamon kuormituksen ollessa vähäistä. Lisäksi ravinnepitoisuuksia nostaa järven pohjasta tuleva sisäinen kuormitus. Talvisin kokonaisfosforipitoisuus on yleensä alle 50 µg/l, mutta kesäisin pitoisuus on ollut noin 40-90 µg/l. Suurimmat kokonaisfosforipitoisuudet on mitattu kesinä 2005-2009. Planktonlevien määrään verrannollinen a-klorofyllipitoisuus vastaa erittäin rehevien vesien pitoisuuksia. Veden happipitoisuus on kesällä pintavedessä hyvä, mutta alusvedessä voi esiintyä hapen vajausta. Talvisin happi voi kulua loppuun ainakin syvänteen alusvedestä, ja happivajausta voi esiintyä pintaveteen asti. Kesällä pintavedessä on esiintynyt ajoittainen lievää hapen ylikyllästystä, mikä ilmentää runsasta planktonlevätuotantoa. Karhijärven vesi on voimakkaasti humuspitoista ja sameaa. Veden näkösyvyys on kesäkaudella yleensä vain 0,5-1 m. Veden happamuutta ilmaiseva pH-arvo on ollut kesäkaudella tavallisesti 6,4-7,5 ja talvisin 6,1-6,7. Liuenneiden suolojen määrää kuvaava sähkönjohtavuus on vaihdellut välillä 4,8-11 mS/m talviarvojen ollessa tavanomaisesti suurempi kuin kesäarvojen.
Lainaus: Varsinais-Suomen ELY-keskus, 19.6.2012

Yleiskuvaus:
Huomattavaa osaa Lavian pinta-alasta hallitsee suuri Karhijärvi (vesiala 3335 ha), jonka itäpäässä Lavian kirkonkylä sijaitsee. Karhijärvi on matala, rehevöitynyt järvi, jonka rannoilla ja valuma-alueella on runsaasti maataloutta. Vesi on savisameaa, ja laatu on luokiteltu välttäväksi yleisen käyttökelpoisuuden mukaan. Järven tila näyttäisi jonkin verran parantuneen viime vuosina. Järvi on voimakkaasti säännöstelty ja aikoinaan vedenpintaa on laskettu runsaasti. Karhijärveen laskee kaksi pääreittiä. Sen koilliskulmaan saapuu Ruojärven reitti, joka saa alkunsa Kankaanpään Kuninkaanlähteestä. Itäpuolelle virtaa jylhä ja kapea järvireitti, joka saa alkunsa Suodenniemen puolelta Suodenjärvestä ja josta se laskee mm. Lavijärven kautta Karhijärveen. Järven laskujokena toimii länsipäästä alkava Lassilanjoki, jossa on järven säännöstelypato ja joka laskee Inhottujärveen.

Käyttö ja merkitys:
Järven virkistyskäyttömerkitys on suuri. Karhijärvi on mainio melonta -ja veneilykohde. Selkäsaaren saareen on tehty laavupaikka retkeilijöille. Virkistys ja kotitarvekalastus on suosittua. Järven länsiosissa on kylätoimikunnan ylläpitämä Tahostenniemen uimaranta. Järvellä on runsaasti vapaa-ajan asutusta ja ympärivuotista asutusta. Järven ruohikkoiset ja matalat rannat tarjoavat suojaa monille lintulajeille. Järven linnustollisesti tärkein alue on pohjoisosan Riihonlahti ja lahdesta erilleen jäänyt Riihonlammi, jotka kuuluvat lintuvesien suojeluohjelmaan.

Ongelmat:
ulkoinen kuormitus, rehevöityminen, mataluus, umpeenkasvu

Kunnostus:
Vuonna 1989 järven säännöstelyä muutettiin nykykäyttövaatimusten mukaiseksi, mikä nosti järven talviaikaisia veden korkeuksia. Tämä on parantanut järven virkistyskäyttöä ja ollut myös kalaston kannalta hyödyksi. Myös veden laatu on hieman kohentunut. Järven tilan parantamiseksi on tehty monia erillisiä suunnitelmia ja ehdotuksia. Pirkanmaan ympäristökeskuksen aikana Karhijärvellä on tehty pohjasedimenttitutkimus. Myös valuma-alueen asutuksen jätevesikartoitus on tehty. Lisäksi Riihonlahdelle on tehty kunnostussuunnitelma ja suunnitelma avoväylästä veneilymahdollisuuksien parantamiseksi. Pohjapadon rakentamista Lassilanjokeen on esitetty. Karhijärven valuma-alueelle on tehty suojavyöhykesuunnitelma vuonna 2000. Järvellä olisi tarve niittää vesikasvillisuutta ja selvittää valuma-alueen kunnostusmahdollisuuksia ulkoisen kuormituksen vähentämiseksi. Karhijärvi on myös yritetty saada leväseurantaan, mutta seurannalle ei löytynyt tekijää. Järven tilan parantamiseksi ja kunnostamiseksi tarvittaisiin kokonaisvaltainen kunnostussuunnitelma, jossa huomioidaan sekä luonnonsuojelulliset arvot ja vesiensuojelu että virkistyskäyttö. Riihonlahdelle on suunniteltu lintutornin rakentamisen lisäksi luontopolkua liittyen Satakunta-Pirkanmaa retkeilyreittiin. Riihonlammen veden pintaa voisi nostaa, jos hankkeelle löytyy kannatusta ja toteuttaja

Lainaus: Satakunnan vesistöt, Käyttö ja kunnostustarpeet:Sari Koivunen, Heli Nukki, Susanna Salokangas. Pyhäjärvi instituutti

Sivu 3

© Pro Karhijärvi ry. Kaikki oikeudet pidätetään.